Rajasalmen koulun opettajat ovat lähettäneet politiikoille ja päättäjille kirjeen liittyen huoleen koulun lisääntyneestä vastuunkannosta oppilaiden kuntoutuksessa ja perheiden tukemisessa. Kirjeessä on tuotu esiin oppilaiden ja heidän perheidensä kuntoutuksen saatavuuteen liittyviä pulmia kotipaikkakunnalla, jotka vaikuttavat myös oppilaiden opiskeluun ja edistymiseen koulussa.
Julkaisemme nyt kirjeemme Elmeri-sivustolla. Olemme tekstistä jättäneet pois oppilaiden perheiden kertomukset.
Kirje pirkanmaalaisille kansanedustajille, päättäjille ja toimijoille sosiaali- ja terveysalalla
Lähestymme teitä, koska olemme huolissamme monialaisen tuen tarpeen (aiemmin vaativan erityisen tuen oppilaat) oppilaidemme kuntoutuspalvelujen riittämättömyydestä oppilaiden kuntoutuksellisiin tarpeisiin nähden.
Liitteenä kirjelmässä kerromme esimerkkejä oppilaidemme kuntoutuksen haasteista. Olemme saaneet oppilaiden huoltajilta luvan kirjoittaa oppilaita koskevista asioista nimettömänä. Oppilaiden vanhemmista yksi on kirjoittanut itse lastaan koskevan tekstin, neljä on kirjoitettu yhteistyössä oppilaan luokanvalvojan kanssa.
Olemme pieni 30-paikkainen erityiskoulu Nokialla. Kuulumme Elmeri-koulujen verkostoon. Oppilaillamme on oppimiseen liittyviä laaja-alaisia haasteita. Heillä on henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ja he tarvitsevat oppimisensa ja käyttäytymisensä tueksi yksilöllisesti suunniteltua opetusta, ohjausta ja turvallisia aikuisia.
Oppilaat tarvitsevat ihmissuhteiden pysyvyyttä ja vuorovaikutuksen turvallisuutta kyetäkseen oppimaan ja toimimaan kouluyhteisön jäseninä omien kykyjensä mukaisesti. Osa oppilaistamme tarvitsee myös perusterveydenhuollollista hoivaa ja hoitoa. Pedagogisilla ratkaisuilla vahvistamme oppilaiden oppimista, turvallisuuden tunteen kehittymistä, tunnetaitoja, oppijaminäkuvaa ja sosiaalisia vuorovaikutussuhteita vertaisryhmän kanssa.
Koemme oppilaiden kuntoutusvastuun siirtyneen yhä laajamittaisemmin koululle. Oppilaiden perheet elävät haasteellisissa tilanteissa riittämättömien kuntoutuspalvelujen vuoksi, ja koulun lisääntyneenä tehtävänä on tukea perheitä heidän arjessaan.
Eräänä ratkaisuna paikallisten kuntoutuspalvelujen riittämättömyyteen on viimeisen vuoden aikana lähetetty sosiaali- ja lastensuojelupalvelujen toimesta koulumme oppilaita muualle Suomeen asumaan ja käymään koulua. Tämä on merkinnyt oppilaille ja perheille perheyhteyden rikkoutumista ja vaikeuksia ylläpitää vanhempi -lapsi -suhdetta pitkien etäisyyksien vuoksi.
Oppilaan koulunkäyntiin muutto on merkinnyt useamman kuukauden ajan mittaisia keskeytyksiä, koulun aloituksen viivästymistä uudella paikkakunnalla ja oppilaille tärkeiden vertaissuhteiden ja turvallisten aikuissuhteiden katkeamista. Oppilaiden oppimiseen keskeytykset, viivästykset ja oppilasta tuntevien ihmissuhteiden katkeaminen vaikuttavat oppimista estävästi. Jatkumo oppilaan pedagogisessa kuntoutuksessa katkeaa.
Toisaalta oppilaiden riittämättömien tai oikea-aikaisten palvelujen saamisen vaikeudet heijastuvat oppilaidemme opiskelukykyisyyteen ja hyvinvointiin oman koulumme arjessa. Oppilaamme eivät pääse heille asetettuihin yksilöllisiin oppimisen tavoitteisiin ja tällä on vaikutuksia oppilaalle itselleen, perheelle ja peruskoulun jälkeen laajemmin yhteiskunnalle muun muassa lisääntyneenä ja vaativampana kuntoutustarpeena aikuisuudessa.
Koulua käyvät psyykkisesti hyvin huonokuntoisetkin oppilaat, koska koulu on keskeinen osa lapsen ja nuoren elämää ja toimii yhtenä kuntouttavana tekijänä oppilaan kohdatessa esimerkiksi psyykkisesti vaikeita ajanjaksoja elämässään. Me koulun ammattilaiset kysymme kuitenkin, onko koulu ainoa pitkäaikainen kuntouttava taho oppilaidemme elämässä? Oppilaidemme kasvun ja kehityksen haasteisiin liittyy se, että he tarvitsevat koko ikänsä asiantuntevia, määrällisesti ja kestoltaan riittäviä, joustavia palveluja, joissa oppilaan henkilöhistoria ja tilanne tunnetaan ja tunnistetaan.
Yhteenveto
Koulumme henkilökunta ovat huolissaan monialaisen tuen tarpeen oppilaiden kokonaiskuntoutuksen rikkonaisuudesta ja haasteista vastata oppilaiden ja perheiden vaativiin ongelmiin. Oppilaiden siirtäminen kuntoutuspaikkojen puuttumisen vuoksi kauas perheistään ja tutusta kouluympäristöstä ei voi olla lapsen edun mukainen ratkaisu.
Muun kuntoutuksen tarvetta ei voida ohittaa pedagogisilla ratkaisuilla. Toivomme, että kattavan, eri toimijoita koskevan selvitystyön kautta voitaisiin löytää oppilaillemme sopivia kuntoutuspolkuja ja yhteistyöverkostoja, jotka tukevat oppilaidemme kokonaiskuntoutusta ja heidän perheitään. Koordinoidumman yhteistyörakenteen kautta mahdollistetaan alan toimijoita pääsemään sekä laadullisiin että taloudellisiinkin tavoitteisiin. Pyydämme teitä selvittämään ja ehdottamaan toimenpiteitä monialaisen tuen tarpeen oppilaiden kohdalla erityisesti seuraaviin kysymyksiin:
1. Riittävien ja joustavien kuntoutuspalvelujen järjestäminen paikallisesti oppilaille.
2. Vanhempien neuvonta, ohjaus ja arjen käytännön tuki, joka sopii perheiden tilanteisiin.
3. Koulun mukaan ottaminen oppilaan kuntoutukseen ja asianmukaisen tiedon jakaminen oppilaan tilanteesta koululle
Nokialla 12.02.2024
Tiina Mäenpää – apulaisrehtori, Rajasalmen koulu
Ulla Heikkilä – erityisluokanopettaja, Rajasalmen koulu
Emma Mäkinen – erityisluokanopettaja, Rajasalmen koulu – [email protected]
Piret Vahtramäe-Valkila – erityisluokanopettaja, Rajasalmen koulu
Jenni Martikainen – erityisluokanopettaja, Rajasalmen koulu
Päivi Mäkelä – erityisluokanopettaja, Rajasalmen koulu
Kirjoittaja: Päivi Mäkelä
Luoja: Eelis Hakala